keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Gentlemen Prefer Blondes - Herrat pitävät vaaleaveriköistä

Ohjannut Howard Hawks
USA 1953, 91 min.
Komedia, Musikaali, Romantiikka
Pääosissa: Marilyn Monroe, Jane Russell, Charles Coburn, Elliot  Reid, Tommy Noonan

Diamonds are a girl's best friend!
Broadway-musikaalin tunnelmaa henkivä Herrat pitävät vaaleaveriköistä kertoo kahdesta tosirakkautta etsivästä onnenonkijasta. Lorelei Leen (Monroe) unelmien miehen tulee olla varakas, kun taas hänen ystävänsä Dorothy Shaw (Russell) luottaa ainoastaan urhojen komeaan ulkonäköön. Luksusristeilyllä miehiä riittää joka sormelle, mutta pinnalliset naiset joutuvat kuitenkin lopulta punnitsemaan todellisia arvojaan  ─ tai ainakin valitsemaan seuralaisensa hieman tarkemmin.

Värikäs, räiskyvä ja hetkittäin suorastaan hävytön komedia lukeutuu päätähtiensä Marilyn Monroen ja Jane Russellin ikimuistoisimpiin roolisuorituksiin. Russell oli tehnyt nimeään tunnetuksi jo 1940-luvulta alkaen ja ikoninen Monroe oli tehnyt läpimurtonsa 1950-luvun alussa. Herrat pitävät vaaleaveriköistä oli sen sortin menestys, että sille puuhattiin tuota pikaa "jatko-osa" But Gentlemen Marry Brunettes (1955), jossa Monroe tosin ei esiintynyt. Molemmat elokuvat perustuvat alun alkaen Anita Loosin romaaneihin 1920-luvulta. Herrat pitävät vaaleaveriköistä on arvatenkin taipunut myös mykkäelokuvaksi, joskin tuo versio on valitettavasti kadonnut aikojen saatossa. Ennen tätä filmatisointia kertomusta esitettiin menestyksekkäästi myös Broadwaylla, ja juuri tuon musikaalin käsikirjoituksen pohjalta luotiin myös tämä elokuva. Laulutkin ovat samoja, erityisen tunnettu on tietenkin  Diamonds Are a Girl's Best Friend.

Elokuvan tarina vaikuttaa asetelmansa puolesta lähes ärsyttävän stereotyyppiseltä: Lorelei on täysi bimbo, oikea blondivitsien äitihahmo, kun taas brunette Dorothy tietenkin toimii järjen äänenä. Huomautettakoon kuitenkin, että Dorothyn hahmo on loistava ja Loreleikin on itse asiassa yllättävällä tavalla hauska ja tuntuu lähes satiirilta. Marilyn Monroe oli loistava ja älykäs näyttelijä, joten Lorelein (tai Monroen!) tulkinta pelkkänä avuttomana tollona olisi suuri vääryys. Tulkintani saattaa tässä kohtaa olla liian moderni, mutta 1950-luvun elokuvaksi Herrat pitävät vaaleaveriköistä esittää päätähtensä suorastaan yllättävän vahvoina, vapaina ja itsenäisinä naisina.

Pisteytys:
8/10

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti