USA 1942, 117 min.
Draama, Romantiikka
Pääosissa: Bette Davis, Paul Henreid, Claude Rains, Gladys Cooper
 |
| Shall we just have a cigarette on it? |
Charlotte Vale (Davis) on hermoromahduksen partaalla, ja syynä epätoivoon on hänen dominoiva äitinsä (Cooper). Pohjamudissa ryömivä Charlotte pääsee onneksi parantolaan, jossa hänen itsetuntonsa kohoaa: pian nuori neito suuntaa lomaristeilylle Etelä-Amerikkaan ja tapaa siellä kiehtovan miehen, rakkaudettomassa avioliitossa riutuvan Jerry Durancen (Henreid). Charlotte palaa kotiin uutena, itsevarmana ja kauniina naisena. Äidin uhmaaminen johtaa kuitenkin traagisiin tapahtumiin, ja Charlotte joutuu vaikeiden valintojen eteen.
Riipivä melodraama on saanut yleisöt nyyhkimään läpi vuosikymmenten, onhan tarina kauttaaltaan koskettava ja täynnä jäytäviä epäoikeudenmukaisuuksia. Moni on varmasti löytänyt elokuvan aihepiireistä samaistumisen kohteita, aina tuhoontuomituista rakkaustarinoista huonoihin äiti-tytär -suhteisiin. Lisäksi Bette Davis tulkitsee rooliaan loistavasti ja Gladys Cooperin äitihahmo puolestaan on karmean onnistunut harppu! Max Steinerin Oscar-palkittu musiikki on niin ikään upeaa.
"Rumasta ankanpoikasesta itsevarmaksi kaunottareksi" -kertomus taas on ulkonäkökeskeisyytensä vuoksi liian yksioikoinen. Esimerkiksi rilleistä luopuminen ja laihdutus tuntuvat aika älyttömiltä lääkkeiltä heikkoon itsetuntoon. Uusien tähtien alla lienee makuuni myös hieman turhan sentimentaalinen, vaikka synkkä pohjavire tavallaan toimiikin kauniisti. Itsenäistyminen, luopuminen ja pelkoja kohti katsominen ovat kiinnostavia teemoja, joita elokuva käsittelee kohtalaisesti.
Pisteytys:
7/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti