Ohjannut Eliza Hittman
USA & Iso-Britannia 2020, 101 min.
Draama
Pääosissa: Sidney Flanigan, Talia Ryder
 |
| Don't you ever just wish you were a dude? |
Teini-ikäinen Autumn (Flanigan) on tahtomattaan raskaana. Koska raskaus on ehtinyt edetä kymmenen viikkoa, abortti ei enää ole mahdollinen hänen kotiosavaltiossaan Pennsylvaniassa. Ymmärtäväisen työkaverinsa Skylarin (Ryder) kanssa Autumn suuntaa kohti New Yorkin vapaampaa ilmapiriiä. Realistinen aborttireissu kuvaa viiltävästi nykypäivän Yhdysvaltoja. Elokuva tuntuukin karmaisevan päivänpolttavalta, sillä viimeisimmän vaalituloksen myötä suunta lienee yhä synkempi.
Never Rarely Sometimes Always tavoittaa kylmäävästi jatkuvan varuillaanolon, joka on monille arkipäivää. Nuoria naisia seurataan, autetaan ja suojellaan ilman heidän omaa suostumustaan. Joka nurkan takana heille flirttaillaan ja kaikesta odotetaan fyysisiä vastapalveluksia. Toisinaan kuvaan osuu mies, joka lopulta ei tee mitään, mutta entä jos? Uhka on ymmärrettävän todellinen. Naisten oikeus määrätä omasta kehostaan on aiheena ahdistava ja päähenkilö syystäkin sisäänpäinkääntynyt, mutta pääparin ystävyydessä on huojentavaa valoa. Ehkä kaikkea toivoa sentään ei ole menetetty.
Eliza Hittmanin (s. 1979) kolmas kokopitkä elokuva sai ensi-iltansa Sundancessa. Sittemmin pandemia vaikutti merkittävästi tämänkin elokuvan leviämiseen, mutta se ehti kuitenkin saavuttaa ylistystä. Berliinin elokuvajuhlilla filmi oli ehdolla Kultaisen karhun saajaksi. Never Rarely Sometimes Always on tärkeää ajankuvaa ja taitavan herkkävaistoista draamaa. Vielä ei ole tiedossa, onko Hittman tarttumassa uusiin ohjaustöihin, mutta toivottavasti laatuteoksia on vielä tulossa.
Pisteytys: 8/10
Never Rarely Sometimes Always tavoittaa kylmäävästi jatkuvan varuillaanolon, joka on monille arkipäivää. Nuoria naisia seurataan, autetaan ja suojellaan ilman heidän omaa suostumustaan. Joka nurkan takana heille flirttaillaan ja kaikesta odotetaan fyysisiä vastapalveluksia. Toisinaan kuvaan osuu mies, joka lopulta ei tee mitään, mutta entä jos? Uhka on ymmärrettävän todellinen. Naisten oikeus määrätä omasta kehostaan on aiheena ahdistava ja päähenkilö syystäkin sisäänpäinkääntynyt, mutta pääparin ystävyydessä on huojentavaa valoa. Ehkä kaikkea toivoa sentään ei ole menetetty.
Eliza Hittmanin (s. 1979) kolmas kokopitkä elokuva sai ensi-iltansa Sundancessa. Sittemmin pandemia vaikutti merkittävästi tämänkin elokuvan leviämiseen, mutta se ehti kuitenkin saavuttaa ylistystä. Berliinin elokuvajuhlilla filmi oli ehdolla Kultaisen karhun saajaksi. Never Rarely Sometimes Always on tärkeää ajankuvaa ja taitavan herkkävaistoista draamaa. Vielä ei ole tiedossa, onko Hittman tarttumassa uusiin ohjaustöihin, mutta toivottavasti laatuteoksia on vielä tulossa.
Pisteytys: 8/10
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti