Witness - Todistaja (1985)

Ohjannut Peter Weir 

USA 1985, 112 min.

Trilleri, Romantiikka 

Pääosissa: Harrison Ford, Kelly McGillis, Lukas Haas

 

You be careful out among them English!

Pennsylvanian amish-yhteisö tempautuu tahtomattaan mukaan suurkaupungin paheelliseen elämään. Nuori poika Samuel (Haas) joutuu vahingossa murhan ainoaksi silminnäkijäksi: käy ilmi, että murhamies on kaidalta polulta suistunut kyttä, joka haluaa peittää jälkensä. Samuelin ainoa luotettava suojelija on etsivä John Book (Ford), jonka omakin henki on pian vaarassa. Ainoa turvapaikka on Samuelin kotitila, jossa John kohtaa odottamattoman rakkauden.

 

Todistaja yhdistää kaksi hyvin erilaista lajityyppiä. Elokuva on trilleri ja rakkaustarina samassa sievässä paketissa: välillä murhajännitys miltei unohtuu, mutta lopussa on taas luvassa kovaa kyytiä. Rakkauden ja jännityksen tunnelmat vaihtelevat sulavasti. Amish-arki rauhoittaa suurkaupungin sykettä ja antaa perinteiseen tappotarinaan persoonallista sävyä. Avonainen rakkaustarina on tunnusteleva, sillä täysin eri taustoista tulevien Johnin ja Rachelin (McGillis) keskinäinen vetovoima vaatii sillanrakentamista. Voiko pari saada toisensa?

Jos romanssia ja rikostarinaa käsiteltäisiin erillisinä kokonaisuuksinaan, ne tuntuisivat melko tyypillisiltä tuulahduksilta 1980-luvun valkokankailta. Todistaja on riittävän tuttu ja omaperäinen helpoksi menestystarinaksi: kahdeksasta Oscar-ehdokkuudesta tuli kaksi voittoa (käsikirjoitus ja leikkaus) ja monessa muussakin filmigaalassa satoi suosiota. Käsikirjoituksen ja Harrison Fordin roolityön ohella ohella kehuja sai varsinkin Maurice Jarren sävellystyö. Elokuva ei ole Peter Weirin ikimuistoisin ohjaustyö, mutta pätevästi tehty ja persoonallinen viihde-elokuva.

Pisteytys: 7/10

Summertime - Kesäinen romanssi (1955)

Ohjannut David Lean

Iso-Britannia, USA & Italia 1955, 100 min.

Komedia, Draama, Romantiikka

Pääosissa: Katharine Hepburn, Rossano Brazzi

 

My dear girl, you are hungry. Eat the ravioli.

 

Kauneutta rakastava Jane Hudson (Hepburn) saapuu unelmalomalleen Venetsiaan. Rakkaus ei ole kohdellut Janea silkkihansikkain, mutta onhan hänellä kameransa ja seikkailunhalunsa! Lemmenhuuma kuitenkin yllättää Janen, sillä muuan italialainen mies iskee häneen silmänsä. Kohtalokkaiden tapaamisien jälkeen Jane ei voi väistellä tunteitaan, joita Renato de Rossi (Brazzi) hänessä herättää. Mutta voiko lempeen luottaa?

Kesäinen romanssi edustaa heleästi aikanaan suosittua matkailuelokuvaa. Buumin aloitti romanttinen Loma Roomassa (1951) ja sen suosio on tainnut vaikuttaa tähänkin reissuun. Filmejä yhdistää komediallinen kepeys, valintoja täynnä oleva rakkaustarina ja ihana, ikuinen Italia. Kesäinen romanssi käyttää anteliaasti filmiä kuvatessaan kelluvan kaupungin nähtävyyksiä ja elämyksiä. Charmikkaan loman ohella elokuvan parasta antia on Katharine Hepburn, joka on tapansa mukaan hurmaavan karismaattinen. Vastanäyttelijä Rossano Brazzi ei yllä samaan vetovoimaan kuin Hepburn, mutta eipä hän tarinan päätähti olekaan.

Brittiläisen David Leanin ohjaustöistä muistetaan eritoten Kwai-joen silta (1957) ja Arabian Lawrence (1961). Kesäinen romanssi ei ole ohjaajan nimekkäin teos, mutta elokuva on silti merkkipaalu Leanin uralla. Tämä Leanin ensimmäinen Hollywood-filmi oli lähtölaukaus näkyvälle kansainväliselle uralle, jolla hittejä piisasi. Niistä huolimatta Kesäinen romanssi säilyi Leanin omana suosikkina ohjausuraltaan. Eipä siis lainkaan turha matka! Sitä paitsi Kesäinen romanssi mahdollistaa edelleen upealla tavalla Venetsian ihmeistä nauttimisen kotisohvalta käsin: nähtävästi melkoiset turistivirrat ovat olleet kaupungin riesana jo 1950-luvulla.

Pisteytys: 7/10

Kesäkuun elokuvat 2023

Máhccan - Kotiinpaluu
Ohjannut Anssi Kömi & Suvi West 

Suomi & Norja 2023, 76 min.

Dokumentti 

 

 

 

 

Vuonna 2021 Kansallismuseo palautti kokoelmansa saamelaisesineet alkuperäisille omistajilleen tai tässä tapauksessa saamelaismuseo Siidaan. Tunteikas dokumentti kuvaa kauniisti juurien ja kulttuuriperinnön merkitystä, mutta suru ei lopu. Valtaosa saamelaisten arvokkaimmasta kulttuuriperinnöstä on edelleen levällään museoissa ympäri maailmaa. Siten dokumentti kertoo myös siivun museoiden kolonialistista historiaa, johon on havahduttu hitaasti.

 

Pisteytys: 8/10

 

Naalin paluu
Ohjannut Kimmo Ohtonen 

Suomi 2023, 53 min. 

Dokumentti

 

 

 

 

 

Kauniisti kuvattu naali-dokumentti kunnioittaa pohjoista tunturiluontoa. Saadaanko naali vielä palautettua Suomen luontoon, kun ihmisen toiminnan seurauksena toiset lajit ovat vallanneet sen elinympäristön? Kuinka ihmisen pitäisi puuttua tilanteeseen? Lyhyessä ajassa elokuva osoittaa konkreettisesti, miten ihminen voi vaikuttaa luonnon monimuotoisuuteen hyvässä ja pahassa.

Pisteytys: 7/10
 

Summer of 85
Ohjannut François Ozon

Ranska & Belgia 2020, 101 min.

Draama, Romantiikka 

Pääosissa: Félix Lefebvre, Benjamin Voisin

 

 

 

 

Miksi söpöt poikarakkaudet aina päättyvät murheellisesti? Niin käy tälläkin kertaa tässä ranskalaisfilmissä, joka kertoo teinien kesäromanssista. Nuori Alex (Lefebvre) tapaa hurmaavan Davidin (Voisin) ja suuri rakkaus syttyy, kunnes tragedia päättää juuri heränneen onnen. Lemmellä on synkkä loppu mutta kerronnassa on kesäistä kepeyttä. Tarinaltaan vähän kökkö mutta muuten välttävä filmi nuoren rakkauden ehdottomuudesta.

Pisteytys: 6/10

 

Supernova

Ohjannut Harry Macqueen

Iso-Britannia 2020, 95 min.

Draama, Romantiikka

Pääosissa: Colin Firth, Stanley Tucci

 

 

 

 

Pariskunta kiertelee matkailuautolla jättämässä jäähyväisiä yhteiselle tarinalleen. Toinen miehistä (Tucci) on sairastunut dementiaan, eikä onnen aika voi jatkua ikuisesti. Lempeä elokuva on liikuttava mutta ei liian sentimentaalinen. Kuitenkaan tarina ei mene niin syvälle kipeisiin kysymyksiin kuin todella voisi, vaikka vellookin surussa ja jäähyväisissä. Katkeransuloiset jäähyväiset kauniissa maisemissa, mutta suurta muistijälkeä elokuva ei lopulta jätä.

Pisteytys: 7/10

También la lluvia - Sade kuuluu meille

Ohjannut Icíar Bollaín

Espanja, Meksiko & Ranska 2010, 103 min.

Draama, Historia

Pääosissa: Gael García Bernal, Luis Tosar, Juan Carlos Aduviri

 

 

 

Joukko elokuvantekijöitä saapuu Boliviaan halpojen tuotantokustannusten perässä. Historiallista Kolumbus-tarinaa kuvatessa paljastuvat kolonialismin jäljet: alkuperäisväestön sortaminen ei jäänytkään 1600-luvulle vaan on yhä tätä päivää. Eri kerrontatasot limittyvät taitavasti, eikä elokuva alleviivaa liikaa tärkeää sanomaansa.

Pisteytys: 8/10

Mädchen in Uniform - Murrosiässä
Ohjannut Leontine Sagan & Carl Froelich

Saksa 1931, 87 min.

Draama, Romantiikka

Pääosissa: Dorothea Wieck, Hertha Thiele, Emilia Unda

 

 

 

 

Lesborakkaus kukoistaa sisäoppilaitoksessa, vaikka konservatiiviset voimat yrittävät nitistää lemmen kaikin keinoin. Murrosiässä on hieno queer-klassikko, jossa pysäyttävintä on sen kylmäävä synnyinaika ja -paikka: nousevan fasismin Saksa. On tärkeää muistaa, että natsien kirjaroviot alkoivat Hirschfeldin seksologian tutkimuslaitoksesta, joka oli turvasatama seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluville. Elokuva ei kuvaa ainoastaan naisten välistä rakkautta vaan toimii myös kommentaarina fasismin ankaruudelle. Eipä ihme, että elokuva oli pitkään kielletty.

Pisteytys: 8/10

The New World (2005)

Ohjannut Terrence Malick

USA & Iso-Britannia 2005, 135 min.

Draama, Historia, Romantiikka

Pääosissa: Colin Farrell, Q'orianka Kilcher, Christian Bale

 

Did you find your Indies, John? You shall.

 

Valkopurjeiset englantilaisalukset saapuvat uuden mantereen rannoille. Vuosi on 1607 ja pian vehreille rannoille nousee Jamestownin siirtokunta. Kapteeni John Smith (Farrell) on joutua hirtetyksi kapina-aikeistaan, mutta säästää henkikultansa ja pääsee tekemään tuttavuutta paikalliseen alkuperäisväestöön. Läheisen heimon nuori prinsessa (Kilcher) vetää Smithin sydäntä puoleensa. Metsien siimeksestä ja naisen syleilystä löytyy aito paratiisi, jonka retkikunta olemassaolollaan myrkyttää yhä pysyvämmin. The New World perustuu Pocahontaksen tuttuun tarinaan, vaikka muuttaakin tapahtumat aikuisten väliseksi rakkaustarinaksi.

Terrence Malickin ura alkoi kolmella harvakseltaan ilmestyneellä mestariteoksella. Tällä vuosituhannella elokuvia on tullut aiempaan verraten nopeaa tahtia, mutta filmien laatua on pidetty heikkona. The New World ja sitä seurannut The Tree of Life (2011) jakoivat vielä mielipiteet: osa puolustaa Malickin filosofista visiota intohimoisesti, toisia verkkainen haahuilu tuskastuttaa. Minun mielestäni The Tree of Life menee jo valtaosin tyhjänpäiväiseksi hourailuksi, eikä tämä elokuva ole kaukana samasta kiusallisen uljaasta lätinästä. Miksi niin? Aloitetaan kuitenkin kehuilla.

The New Worldin pikkutarkka luontokuvaus on Malickille tuttuun tapaan kaunista ja äänisuunnittelu on tehty pieteetillä. Esteettisyys viiltää: tällaisesta maailmastako olemme luopuneet ja yhä luovumme? Ylipäätään elokuva on enemmän tunnetta kuin klassista Hollywood-draamaa ja se on kiistämättä kaunista itsessään. The New World onnistuu rakentamaan tunteisiinvetoavan kuvauksen kolonialismista ja uuden mantereen valloituksesta. Vanhaa maailmaakin onnistutaan lopussa katsomaan uusin silmin. Alkuperäisväestöä kuvataan sinänsä kunnioitukseen pyrkien, mutta silti he jäävät tarinassa oudon romantisoituun osaan. Q'orianka Kilcher tulkitsee kauniisti Pocahontasiin perustuvaa hahmoa, mutta hänen äänensä peittyy. John Smithin valjusta hahmosta ei saa lainkaan otetta ja Colin Farrelin roolisuoritus on onttoa kulmienkurtistelua. Romanssi ainoastaan oudoksuttaa; tarina ei toimi ja ajatusäänet alkavat ärsyttää. Lopputekstien alkaessa mietin: onneksi ei tarvinnut rypeä läpi 150 minuutin mittaista harvinaisversiota. Vai olisivatko hahmot siinä saaneet paremman mahdollisuuden?

Pisteytys: 6/10

Här börjar äventyret - Täällä alkaa seikkailu (1965)

Ohjannut Jörn Donner 

Suomi & Ruotsi 1965, 84 min.

Draama, Romantiikka

Pääosissa: Harriet Andersson, Matti Oravisto, Claude Titre

 

Olen väsynyt sinuun ja tähän pikkukaupunkiin.

 

Keskikesän kukkeassa Helsingissä kaivataan, rakastetaan ja riudutaan. Ruotsalainen muotisuunnittelija Anna Englund (Andersson) on saapunut kaupunkiin tapaamaan rakastettuaan, arkkitehti Toivo Pajusta (Oravisto). On aika asettaa piste lyhyelle mutta kiihkeälle suhteelle, sillä Annan kintereillä kulkee pitkäaikainen heila, ranskalainen liikemies Jacques (Titre). Intohimot vetävät puoleensa ja jättävät silti etäälle ─ kenet Anna valitsee?

Täällä alkaa seikkailu kuvaa tyylikkäästi aikakautensa Helsinkiä kansainvälisyyden ja suomalaisuuden ristipaineessa. Elokuvassa puhutaan monia kieliä ja Helsinki toimii kohtaamispaikkana, mutta juro suomalaisuus pilkistää muutamissa hetkissä taka-alalta. Elokuva on kiinnostava pari toiselle saman vuoden Helsinki-filmille Onnenpeli (1965): molemmat teokset kuvaavat rakkautta kesäisessä pääkaupungissa, jolla on tarinassa keskeinen rooli. Yhteistä on myös vaikuttuminen ranskalaisesta uudesta aallosta, joskin tunnelma on aivan erilainen. Onnenpeli on kepeä ja Donnerin visio puolestaan raskas, täynnä Michelangelo Antonionin elokuvien vieraantuneisuutta (esim. Yö, 1961)

 

Vaikka Jörn Donnerin Helsinki-kuvaelmassa on hienot hetkensä, tarinana elokuva ei ole erityisen mieleenjäävä. Tympeintä on dialogi, joka on toisinaan lähes koomisen kömpelöä. Moni kriitikko on kiinnittänyt huomion samaan kiusallisuuteen ja osa aikalaiskommentaattoreista piti elokuvaa pitkäveteisenä. Elokuva sai toki kehujakin, ja Täällä alkaa seikkailu palkittiin muun muassa valtion elokuvapalkinnolla sekä käsikirjoitus-Jussilla. Kansainvälisyyttä korostava elokuva pääsi levitykseen maailmalle, vaikka kansainvälistä hittiä siitä ei tullutkaan. Kotimaassa lippuluukuilla kuitenkin kävi iloinen kassakoneen kilkatus ja haikeasta kaupunkiromanssista tuli varsin suosittu.

Pisteytys: 6/10

The Cheat (1915)

Ohjannut Cecil B. DeMille

USA 1915, 59 min.

Mykkäelokuva, Draama 

Pääosissa: Fannie Ward, Sessue Hayakawa, Jack Dean

 

You cannot cheat me twice.

 

Ahnas hienostorouva Edith Hardy (Ward) janoaa uusia vaatteita ja elää yli varojensa. Akuutissa rahapulassa Wardy anastaa Punaisen ristin hyväntekeväisyysvarat, sillä yhdistyksen rahastonhoitajana hänellä on helppo pääsy pullealle kassakaapille. Wardy sijoittaa potin osakkeisiin ja häviää kaiken ─ mikä skandaali! Muuan japanilainen norsunluukauppias Hishuru Tori (Hayakawa) lupaa lainata Wardylle kadonneen summan, mutta lainalla onkin lihallinen korkovaatimuksensa...

Ohjaaja Cecil B. DeMille (1881─1959) teki pitkän uran Hollywoodissa. Jälkipolville tunnetuin teos lienee viimeiseksi jäänyt näyttävä ohjaustyö Kymmenen käskyä (1956), joka edustaa aikansa tyypillisiä Hollywood-megatuotantoja. Sen sijaan tämä uran alkuvaiheita edustava The Cheat on tarinana pienimuotoisempi mutta omaperäisempi. Draama säilyttää taitavasti jännitteen, joka tihenee halki tarinan. Loppuratkaisu tosin ei ole järin kiehtova, mutta ehkäpä se huojensi aikalaisyleisöjä. Elokuva oli suuri menestys, vuotensa katsotuimpia ja tuottoisimpia teoksia.

The Cheatin antagonistina julmistelee kylmänviileästi japanilainen Sessue Hayakawa (1886─1973). Aikanaan elokuva sai osakseen kritiikkiä siitä, millaisen kuvan se antoi japanilaisista. Kritiikki huomioitiin: kun elokuva julkaistiin uudelleen vuonna 1918, hahmo muutettiin burmalaiseksi ja nimi vaihdettiin. Kiistämättä kuva ei ole järin mairitteleva vaan suoraan sanottuna rasistinen. Hayakawan roolisuoritus on joka tapauksessa loistava. Sen ansiosta miehestä tuli tähti, jonka myöhemmistä töistä muistetaan eritoten rooli eversti Saitona sotaklassikossa Kwai-joen silta (1957).

Pisteytys: 7/10

Rollerball (1975)

Ohjannut Norman Jewison

Iso-Britannia, Kanada & USA 1975, 125 min. 

Scifi, Toiminta

Pääosissa: James Caan, John Beck, John Houseman

 

This wasn't meant to be a game! Never!

 

On vuosi 2018 ja valtioiden sijaan maailmaa johtavat suuryritykset. Kilpailullisen ja kovan maailman symbolina loistaa armoton urheilulaji, jonka tähtenä säteilee vahva ja vikkelä Jonathan E. (Caan). Lajin tavoitteena ei kuitenkaan ole leipoa sankareita: siksipä yleisön suosikiksi noussutta Jonathania vaaditaan eläköitymään, ennen kuin hänet sysätään syrjään väkivalloin.

Rollerball on omalaatuinen urheiludystopia. Tarina on idealtaan kiinnostavan kantaaottava ja Kummisetä-elokuvan (1972) tähti James Caan kamppailee mestaruushaaveidensa kanssa rehellisesti. Katselun suurin riesa on kuitenkin elokuvan liiallinen kesto. Moni kohtaus on venytetty piinallisen pitkäksi ja filmi tuntuu muutenkin ottavan itsensä hieman turhan vakavasti. Dystopia on lähtökohtaisesti synkkää, mutta Rollerball maustuu väkisinkin tahattomalla koomisuudella.

Melko keskinkertaiset aikalaisarviot saanut Rollerball on sittemmin saanut osakseen hieman suopeamman suhtautumisen. Tarinassa on nähty sen verran potentiaalia, että elokuvasta on jopa tehty uusintaversio vuonna 2002, mutta moderni teos oli täysi floppi. Rollerballin aikalainen, vain pari kuukautta aiemmin ensi-iltansa saanut Kalmanralli 2000 (1975) on myös urheiludystopiaa. Aikalaissilmin Rollerball vastaanotettiin positiivisemmin, mutta jälkimaineeltaan Kalmanralli on ikonisempi kulttiklassikko.

Pisteytys: 6/10